Se tärkein

"Mikäs sulla on aikataulu?"

"Muista mun leipä."

"Ehdin junaan, haen lapset, ei kiirettä."

Luethan näistä myös
sen tärkeimmän,
sen rivien välisen:

Kaipaan,
luotan,
rakastan.

Väriterapiaa

En tahdo vaipua harmauteen
enkä käyttää enää näitä sumeita silmälaseja.
Kaivan värikynät laatikosta
ja tartun haparoiden ensimmäiseen väriin.
Hiljalleen vetoni rohkaistuvat,
innostun.
Väritän elämäni ääriviivat uudelleen
voimakkaammilla väreillä
saadakseni itsellenikin
voimaa
iloa.

Unen uni

Aamulla lähdit aikaisin,
minä käperryin tiukemmin lakanaan.

Näin unta,
jossa olin sängyssämme
ja uneksin sinusta.

Jos näen unessakin unta
siitä että kaipaan sinua
lienee tämä sitä todellista rakkautta.

Eräskin aamu

Aamulla suustani

ei hyppää sammakko vaan

mörkö.

 

Säikähdän itsekin,

yritän sulloa sen kaappiin.

 

Onneksi se ei ehdi autoon perässämme

ja saamme hurauttaa

päivän touhuihin ilman sitä.

Anteeksipyynnöt taskuissamme,

halaukset lämmittämässä

enemmän kuin toppavaatteet.

Aikuinen runotyttö

Viime viikkoina olen huomannut vanhan kaipuun nostavan päätään: haluan kirjoittaa, haluan jälleen runoilla.

Oikeasti minulla ei olisi tälle blogille aikaa. En kuitenkaan enää osaa myöskään kirjoittaa fyysiseen runovihkoon, kynät ovat kroonisesti kateissa. Joten perustan nyt tämän kanavan, koska haluaisin ainakin osan näistä mieleeni satunnaisesti pulpahtelevista runoista talteen.